Sisäilman laatu on jo kansantaloudellinen menestystekijä

Laadukkailla sisäilmasto-olosuhteilla ovat yhä tärkeämpi rooli niin ihmisten hyvinvoinnin, työskentelyn tehokkuuden kuin rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Ammattikorkeakoulujen välinen opiskelijakilpailu auttaa varmistamaan LVI-alan ammattilaisten osaamisen tason – sekä omalta osaltaan helpottamaan orastavaa työvoimapulaa.

Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkijat esittivät Science of the Total Environment -tiedelehden 15.5.2012 niteessä julkaisemassaan selvityksessä 167 helsinkiläisen ajankäytön profiilit yhden vuoden talvi- ja kevätkaudelta. Seurantaan osallistuneet viettivät seuranta-aikana ajastaan sisätiloissa 81–92 prosenttia. Tutkimuksesta on vierähtänyt tovi aikaa, mutta on perusteltua olettaa, että digitaalisten laitteiden kehityksen ja etätyön räjähdysmäisen kasvun myötä tuo suuruusluokka ei ole ainakaan pienentynyt.

Rakennusten sisäilman laadulla on suora yhteys sekä työnteon tuottavuuteen että kansanterveyteen. Koneellinen ilmanvaihto on tehokas keino pitää huoneilma raikkaana ja puhtaana – tutkimusten mukaan virustaudit leviävät perinteisellä painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa huoneessa jopa 80 prosenttia ärhäkkäämmin.

Laadukas koneellinen ilmanvaihto tarjoaa kiistattomat puitteet kansantalouden ja -terveyden kohenemiselle, vieläpä rasittamatta ympäristöä kohtuuttomasti.

Ilmanvaihtokoneet kuluttavat vääjäämättä energiaa, joten tarkoituksenmukaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Tarkoituksenmukaisessa ilmanvaihdossa puhdas ilma ohjautuu rakennuksissa sinne, missä sitä tarvitaan eniten – toisin sanoen sinne, missä ihmiset ovat. Ilman on oltava sopivan viileää, ja mitä vähemmän vedon tunnetta ilmanvaihto aiheuttaa, sitä parempi.

Rakennusten ilmanvaihdon suunnittelijoilta tämä edellyttää erityistä tarkkuutta. Laadukkaat ilmanvaihtokoneet on myös osattava asentaa ja säätää niin, että kokonaisratkaisu toimii suunnitelmien mukaisesti.

Talotekniikka muodostaa merkittävän osan uudiskohteiden rakennuskustannuksista, ja saneerauskohteissa se on usein remontin kallein osa-alue. Ilmanvaihdon erityisosaajien tarve kasvaa, joten alan on kiinnitettävä erityistä huomiota orastavaan työvoimapulaan. Tulevaisuudenkin kohteisiin on löydyttävä riittävästi taitavia ammattilaisia.

Yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ilmanvaihdon kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin erikoistuneista yrityksistä, ETS NORD, haluaa omalta osaltaan edesauttaa sitä, että alalle valmistuu lisää osaavia ja motivoituneita asiantuntijoita. ETS NORD tekee tiivistä oppilaitosyhteistyötä mm. toimimalla vuonna 2025 LVI-alan ammattikorkeakoulujen välisen opiskelijakilpailun isäntänä.

”Opiskelijoihin panostaminen on aina kannattava investointi yhteiseen tulevaisuuteen”, kertoo ETS NORDin kehityspäällikkö Aleksi Kähärä. ”Hyvien sisäilmasto-olosuhteiden merkitys sekä ihmisten hyvinvoinnille että kestävän kehityksen mukaiselle energiatehokkuudelle kasvaa koko ajan. Tiivis yhteistyö alan etujärjestöjen ja oppilaitosten kanssa on erinomainen keino huolehtia siitä, että voimme jatkossakin nauttia puhtaan sisäilman hyödyistä ilman kohtuuttomia energialaskuja.”

Jo vuodesta 2008 lähtien lähes vuosittain järjestettyyn kilpailuun voivat osallistua joukkueet kaikista LVI-opetusta antavista ammattikorkeakouluista. Opettajien laatimat teoriatehtävät käsittelevät ilmanvaihtoa, vesi- ja viemäriverkoston suunnittelua ja mitoitusta, kylmätekniikkaa sekä rakennusautomaatiota. Määräystenhallintaa testataan esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvillä kysymyksillä.