Talvikelit tuovat omat haasteensa ilmanvaihdolle

Kovat pakkaset tuovat omat haasteensa myös rakennusten ilmanvaihtoon. Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenotto ja kostea jäteilma voivat pahimmillaan muodostaa turvallisuusriskin.  

Ilmanvaihdon tärkein tehtävä on tuoda rakennukseen raitista ilmaa ja poistaa kosteutta sisäilmasta. Ihminen tuottaa hengittäessään kosteutta, jonka lisäksi erityisesti asunnoissa kuivataan pyykkiä, valmistetaan ruokaa ja peseydytään. Tätä kutsutaan tilan kosteuskuormaksi, jota ilmanvaihdolla pyritään hallitsemaan.

Puutteellinen ilmanvaihto lisää sisäilman kosteutta. Puutteellisuus saattaa johtua ilmankäsittelykoneen suodattimien likaantumisesta tai ilmanvaihdon laittamisesta joko liian alhaiselle tasolle tai tyystin pois päältä – pyritään joko säästämään energiaa tai pienentämään tuloilman aiheuttamaa vedon tunnetta.

Rakennusten ensimmäisten käyttövuosien aikana myös rakennusaikainen kosteus rakenteista siirtyy sisäilmaan, kasvattaen edelleen kosteuskuormaa.

Kun kosteaa sisäilmaa poistetaan tilasta tehokkaan lämmöntalteenoton kautta jäteilmakanavaan, ilman lämpötila voi laskea reilusti pakkasen puolelle. Tällöin kosteus joko härmistyy jääksi ulospuhalluslaitteen kylmään pintaan tai tiivistyy vedeksi, joka edelleen jäätyy.

Ajan myötä ulospuhalluslaitteen pinnoille kertyvä jää kasvattaa ulospuhalluksen painehäviötä ja alkaa rajoittaa poistoilman määrää, joka voi taas aiheuttaa tilaan ylipaineen. Rakennuksen tai asunnon ylipaine ulkoilmaan nähden saattaa aiheuttaa ikkunoiden uloimman lasin sisäpinnan huurtumisen ja ennen pitkää niiden jäätymisen.

Ilmankäsittelykoneen jäätynyt ulospuhallushajottaja saattaa kehittää myös isoja jääpuikkoja, jotka voivat pudota jopa kymmenien metrien korkeudesta katutasoon. Silloin puhutaan jo todellisesta turvallisuusriskistä.

Uusi RVN pitää jään poissa ja ilmanvaihdon tehokkaana

Jään kertymisen esto on viime aikoina ollut yksi ulospuhalluslaitteiden kehitystyön ajureista. Suomen mittakaavassa poistoilman jäätymistä laitteen pinnalle on havaittu etenkin Jyväskylästä pohjoiseen sijoittuvilla alueilla (säävyöhyke III, mitoittava ulkoilman lämpötila -32°C). Kylmä ilma ja kostea ympäristö esimerkiksi vesistön äärellä on tyypillisin ongelmia aiheuttava yhdistelmä.

ETS NORD on lanseerannut uuden yhdistetyn ulko- ja ulospuhallusilmalaitteen, joka on suunniteltu etenkin vaativiin pohjoisiin olosuhteisiin.

Uudessa RVN-laitteessa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota poistoilman lämmöneristykseen, minkä ansiosta jäätä ei muodostu ulospuhalluspuolelle haastavimmillakaan talvikeleillä. Poistokanava on varustettu 19 mm Armaflex-lämmöneristyksellä, mikä vähentää lämmönhukkaa ja kondensaation riskiä sekä varmistaa tasaisen ilmavirran ja toimintavarmuuden myös kylmissä ja kosteissa olosuhteissa.

Kuva 1. RVN:n rakenne ja sen eri osat

RVN:n poistoilmapuolen puhallusosa on myös suunniteltu entistä virtaviivaisemmaksi ja aerodynaamisemmaksi, jotta sen painehäviö olisi mahdollisimman alhainen. Tämä puolestaan pienentää ilmankäsittelykoneen energiankulutusta.

Myös poistoilman säätöosaa on kehitetty. Ulospuhalluspuolella on kolme erillistä, säädettävää osaa, joilla voidaan hallita ilmavirran nopeutta lamellien läpi. Tämä mahdollistaa vaaditun 5 m/s poistoilman ulospuhallusnopeuden eri ilmavirtojen yhteydessä.

Suoritetun jäätymistestin perusteella voidaan todeta, ettei RVN:n pintaan kerry jäätä rankimmissakaan talviolosuhteissa. Näin tuote soveltuu erinomaisesti myös Suomen pohjoisimmille säävyöhykkeille.

Kuva 2. RVN 3D CFD -simulaatiomalli osoittaa, että pitkä ulospuhallusilman heittopituus estää tehokkaasti ulko- ja poistoilman sekoittumisen.